Häirintä ei kuulu ringetteen eikä kaukalopalloon

08.09.2020 13:00

Häirintä ei kuulu ringetteen eikä kaukalopalloon

Siihen puuttuminen on yhteinen etu ja jokaisen vastuussa olevan velvollisuus.

 

Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry on julkaissut tutkimuksen, jonka tarkoitus oli selvittää, ovatko urheilijat kokeneet tai havainneet seksuaalista tai sukupuoleen perustuvaa häirintää viimeisen viiden vuoden aikana urheilutoiminnassa.

Vaikka ringeten ja kaukalopallon tulokset olivat keskimääräistä parempia, osoittaa tutkimus tarpeen parantaa sekä eettistä ohjausta että seurantaa. Häirinnän ennalta ehkäisy on meidän kaikkien yhteinen etu ja häirintään puuttuminen jokaisen vastuussa olevan velvollisuus.

 

Tutkimuksen tausta

Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 48 lajiliiton 16-vuotiaat ja sitä vanhemmat urheilijat (vuonna 2003 tai aiemmin syntyneet.) Kysely lähti vuodenvaiheessa 2019–2020 n. 160 000 urheilijalle ja vastauksia saatiin 9018. Näin laaja tutkimushanke seksuaalisesta ja sukupuoleen perustuvasta häirinnästä urheilussa on ensimmäinen laatuaan Suomessa ja kokoluokaltaan merkittävä myös kansainvälisesti katsoen. Ringeten ja kaukalopallon harrastajien vastausprosentti oli 13, mikä noin kolme kertaa suurempi kuin valtakunnallinen keskiarvo.

Seksuaalinen häirintä voi ilmetä monin tavoin aina epäasiallisesta seksuaalissävytteisestä puheesta ja vihjailusta fyysisen koskemattomuuden loukkaamiseen. Sukupuoleen perustuvaa häirintää on esimerkiksi halventava puhe toisen henkilön sukupuolesta.

 

Häirinnän vastainen työ yhdistää urheiluyhteisön

Häirinnän vastainen työ on tiivistynyt urheilujärjestöissä viimeisten vuosien aikana. Urheiluyhteisön yhteinen vastuullisuusohjelma painottaa urheilun kokonaisvaltaista turvallisuutta. Esimerkiksi Et ole yksin -palvelu on esimerkki urheilujärjestöjen yhteistyöstä häirinnän kitkemiseksi. Myös aiheeseen liittyviä koulutuksia on järjestetty enenevästi.

  • Työtä turvallisen urheilun eteen on tehty, mutta sitä tulee jatkossa tehdä yhä voimakkaammin ja viestin tulee kulkeutua laajamittaisesti koko urheilun kentälle ja urheilijoille asti, painottaa Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen.
  • On erinomaista, että SUEK yhdessä lajiliittojen kanssa on tehnyt häirinnästä laajan tutkimuksen, jonka avulla saamme lisätietoa tärkeän työn pohjaksi. Urheilijoiden ääni on kuultu, toteaa Salonen.

Salosen mukaan ensiarvoisen tärkeää on, että hyvät, jo olemassa olevat työkalut saadaan kaikkien tietoisuuteen ja vietyä käytäntöön yli lajirajojen. Tämän lisäksi urheiluyhteisössä on valmisteilla useita uusia toimenpiteitä turvallisen toimintaympäristön parantamiseksi, kuten Vastuullinen valmentaja -verkkokoulutus, sovittelumenettely sekä urheiluyhteisön yhteinen kurinpitojärjestelmä.

  • Jatkamme vahvaa yhteistyötä lajiliittojen kanssa ja käymme yksityiskohtaisesti läpi toimenpiteet, joiden avulla lajeissa on hyvä panostaa turvallisuuteen. Tutkimuksen perusteella myös puhumisen kulttuuriin tulee puuttua, jotta saadaan kitkettyä häiritsevä puhe pois pukukopeista, kentiltä ja saleista, Salonen summaa.

 

Ringeten ja kaukalopallon kokonaistilanne on keskimääräistä parempi

Ringeten ja kaukalopallon vastaajista 25 % oli kokenut viimeisen viiden vuoden aikana urheilutoiminnassa seksuaalista häirintää. Naispuolisilla luku oli 29 % ja miehillä 11 %. Luvut olivat alempia kuin koko tutkimusaineiston keskiarvot (32 % ja 19 %).

Häirinnän muodoista eniten oli koettu yleisempää häiritsevää puhetta sekä sanallista ja sanatonta seksuaalista häirintää. Jälkimmäisiä mainintoja oli yhteensä seitsemän, mikä on noin 4 % vastanneista. Yksi henkilö oli kokenut fyysistä seksuaalista häirintää ja kaksi painostamista seksuaaliseen kanssakäymiseen.

Voi olla, että häirintää ei saada kokonaisuudessaan kitkettyä suomalaisesta urheilusta, mutta erityisesti edellä erikseen mainittujen vakavampien kokemusten suhteen ei lajiemme vastuuhenkilöillä voi olla muuta lähestymistapaa kuin nollatoleranssi. On tärkeää myös huomioida, että jo häiritsevä puhe koetaan negatiivisena ja se voi aiheuttaa epämiellyttäviä tuntemuksia urheilijoille eikä näin ollen kuulu hyvään urheilukulttuuriin.

Seksuaaliseen häirintään ringetessä ja kaukalopallossa olivat syyllistyneet eniten toiset urheilijat (32 % tapausta) ja valmentajat (30% tapauksista). Urheilijoiden suhteellinen osuus oli samaa suuruusluokkaa kuin koko tutkimuskentässä (35%), mutta valmentajien suhteellinen osuus oli kaikkien lajien keskiarvoa (22%) selvästi suurempi. Vaikka luvut eivät ole suoraan verrattavissa eri lajien kesken, on jälkimmäiseen osuuteen kiinnitettävä erityistä huomiota.

 

Häirinnän ehkäisyssä vastuullisuus on avainsana

SKRL ei purkautumassa olevana liittona luonnollisestikaan enää käynnistä erityisiä toimenpiteitä tutkimuksen perusteella. Sen sijaan itsenäisinä toimintansa käynnistäneillä Suomen Kaukalopalloliitto ry:n ja Suomen Ringetteliitto ry:n on syytä arvioida tutkimuksen tuloksia omilta kohdiltaan ja käynnistää kiireisimpiä toimia viiveettä.

Koska tutkimuksen tulokset pitivät sisällään muutamia edellä esiin nostettuja huomion kohteita, SKRL suosittelee lajiliitoille välittöminä toimenpiteinä:

  • informoimaan jäsenistöään tutkimuksen tuloksista,
  • korostamaan mainittuja vakavimpia näkökohtia,
  • arvioimaan ja tarvittaessa täydentämään eettistä ohjeistustaan sekä
  • kertomaan avoimesti harrastajilleen käytettävissä olevista tukipalvelusta.

Erityisesti on syytä korostaa kaikkien vastuussa olevien toimijoiden velvollisuuksia sekä oman toimintansa että havaitsemiensa häirintätilanteiden suhteen. Häirintää ehkäisevän toimintakulttuurin syventäminen on tärkeä osa lajiemme eettisiä periaatteita ja toimenpiteet tilanteen parantamiseksi eivät ole koskaan turhia eivätkä liian varhaisia.

 

Häirintä suomalaisessa kilpaurheilussa -tutkimus
Tästä pääset koko tutkimusraporttiin 
SUEKin tiedote

Tästä pääset kaukalopallon ja ringeten osaraporttiin

 

Lisätietoja:
Anu Pitkänen p. 050 375 9223 tai toiminnanjohtaja@skrl.fi
Toiminnanjohtaja
Suomen Kaukalopallo- ja Ringetteliitto

 

Kannustamme kertomaan

Väestöliiton Et ole yksin -palvelussa voi keskustella mahdollisista häirintätapauksista ammattilaisen kanssa.

SUEKin ILMO-palveluun voi ilmoittaa nimellä tai nimettömänä, mikäli havaitsee rikkomuksia.

 

Urheiluyhteisön työkaluja häirinnän kitkemiseksi löytyy mm. seuraavista linkeistä: